Mobiililaitteiden tulevaisuus

Puhelin on persoonallisuutemme jatke ja puhelinriippuvuus on todellinen, tunnustettu ongelma. Onpa puhelimen antamista pienelle lapselle verrattu jopa kokaiinin tarjoamiseen. Todella moni aikuinenkin kokee ahdistusta, mikäli joutuu olemaan erossa älylaitteestaan. Tähän puhelinsuhteeseen voi hyvällä syyllä arvioida tulevaisuudessa suuria kysymyksiä, jotka ovat laadultaan jopa eksistentialistisia. Mihin sitten suhteemme näihin laitteisiin on menossa? Mihin itse laitteet ovat kehittymässä? Omistamme yllättävän vähän aikaa ja tilaa näille kysymyksille julkisessa keskustelussa.

Yhä tiukempi integraatio?

Lähitulevaisuudessa varsin todennäköiseltä näyttävä skenaario mobiililaitteiden ja ihmisen välisestä tulevaisuudesta on niiden yhä läheisempi integraatio. Jo nyt kuntoilu- ja urheilurannekkeet ovat saaneet yhä uusia toiminnallisuuksia, jotka ovat tehneet niistä pikemminkin terveysrannekkeita. Tämä avaa puhelimeen bluetooth-yhteydessä olevien rannekkeiden käyttäjäkuntaa yhä uuteen suntaan myös urheilua vakavasti harrastavien ihmisten ulkopuolelle. Esimerkiksi unenlaatua, verensokeria ja muita fyysisiä ominaisuuksia tarkkailevat laitteet ja puhelinsovellukset voivat tarjota helppoja tapoja terveydentilan seurantaan.

Mobiililaitteiden käyttö on nykyään aivan yhtä suosittua internetin käytössä kuin perinteisempien työpöytäkoneiden. Käytännössä kaikki uudet verkkosivustot tulee suunnitella myös mobiilikäyttäjät huomioiden. Mikäli kehityskulku jatkuu vastaavana, valtaosa verkkopalveluista tullaan varmasti jatkossa suunnittelemaan ensisijaisesti mobiilikäyttöön.

Ei ole vaikea kuvitella tulevaisuutta, jossa eräiden keskeisten palveluiden käyttöön vaaditaan jonkinlaisen mobiililaitteen kautta tehtävää tunnistautumista – esimerkiksi verkkopankki. Vielä toistaiseksi etenkin seniorikansalaisten suhteellisen alhainen teknologia-adaptaatioaste estää tällaisten ”mobiilipakkojen” laajan käyttöönoton, mutta tulevaisuus voi olla toisenlainen. Silti tulevaisuudessakin tulee varmasti olemaan ryhmiä, joiden teknologiataidot ovat rajallisia. Näiden ryhmien huomiointi peruspalveluja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon.

Tehoa ja uusia ominaisuuksia

Yksi tasaisesti kasvanut käyrä on puhelimen tehokkuus ja kapasiteetti. Esimerkiksi Samsungin vuoden 2018 hittipuhelin Galaxy A9:ssä on kahdeksanytiminen prosessori (4×2,2 GHz Kryo 260 & 4×1,8 GHz Kryo 260) ja mallista riippuen joko 6 tai 8 GB:n keskusmuisti. Nämä speksit eivät oikeastaan häviä kannettavien tietokoneiden rinnalla, joskaan eivät ole suoraan vertailukelpoisiakaan.

Kehitystrendi on joka tapauksessa selkeä – puhelimiin tulee yhä lisää suorituskykyä, niillä voidaan tehdä uusia asioita ja tämä pitää omalta osaltaan käyttäjien mielenkiinnon yllä.

Akunkesto edelleen pullonkaula

Samanaikaisesti puhelinten tehojen kasvaessa ne käyttävät entistä enemmän sähköä – tarvitaan suuremman kapasiteetin akkuja. Akkuteknologia ei kuitenkaan ole ottanut sitä suurta harppausta, joka saisi jokapäiväisen latausrumban loppumaan. Joidenkin näkemysten mukaisesti tämän edistysaskeleen odottaminen on lähellä: suunnitteilla on ultraäänilatausta, taitettavia akkuja, vaahtoakkuja…

Yhden selkeän uhkakuvan mobiililaitteiden tulevalle kehitykselle luo raaka-aineiden saatavuus ja siihen liittyvä hintakehitys. Kysyntä kasvaa ja monet tarvittavat mineraalit (neodyymi, terbium, dysprosium, kulta…) ovat varsin harvinaisia, joskin niitä onneksi tarvitaan vain hyvin pieniä määriä yhtä mobiililaitetta kohden. Laitteiden valmistukseen liittyvien mineraalien louhintaan liittyy jo nyt todella suuria eettisiä ja ympäristöllisiä ongelmia, ja alan kierrätyskäytännöt ovat vielä valtaosassa maailmaa lapsenkengissä.